Yhteishuoltajuuden edut ja haasteet: Onko se aina lapsen etu?

Vanhempien ero herättää usein kysymyksiä lapsen tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista. Yksi keskeinen päätös eron yhteydessä on lapsen huoltajuus. Suomessa yleisin ratkaisu on yhteishuoltajuus, mutta onko se aina paras vaihtoehto lapsen edun kannalta? Tässä artikkelissa käsitellään yhteishuoltajuuden etuja ja haasteita sekä selvennetään lapsen huollon ja tapaamisoikeuden eroa, jotta vanhemmat voivat tehdä informoituja päätöksiä.

Mitä tarkoitetaan lapsen huollolla ja tapaamisoikeudella?

Lapsen huolto tarkoittaa vastuuta lapsen asioista päättämisestä, kuten koulutuksesta, terveydenhoidosta ja uskonnosta. Yhteishuoltajuudessa molemmat vanhemmat jakavat tämän vastuun ja päätöksenteon, vaikka lapsi asuisi vain toisen vanhemman luona.

Tapaamisoikeus puolestaan tarkoittaa lapsen oikeutta ylläpitää suhdetta siihen vanhempaan, jonka luona hän ei pääasiassa asu. Tapaamisoikeus ei riipu huoltajuusratkaisusta; lapsella on oikeus tavata toista vanhempaansa myös silloin, kun huoltajuus on yksin toisella vanhemmalla.

On tärkeää huomata, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat sopimukset ovat erillisiä, vaikka niitä usein tarkastellaan samassa yhteydessä.

Yhteishuoltajuuden edut

1. Lapsen oikeus molempiin vanhempiin
   Yhteishuoltajuus varmistaa, että lapsi säilyttää läheisen suhteen molempiin vanhempiinsa. Tämä voi vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja emotionaalista hyvinvointia.
2. Tasapuolinen vastuu ja osallisuus
   Molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen asioista päättämiseen, mikä auttaa jakamaan vastuuta sekä vähentää yhden vanhemman kuormitusta.
3. Mallina yhteistyöstä
   Yhteishuoltajuus voi osoittaa lapselle, että eronneet vanhemmat voivat toimia yhteistyössä hänen parhaakseen, vaikka parisuhde on päättynyt. Tällä voi olla tärkeä psykologinen vaikutus lapseen erotilanteessa.

Yhteishuoltajuuden haasteet

1. Kommunikointivaikeudet vanhempien välillä
   Yhteishuoltajuus edellyttää hyvää yhteistyötä ja avointa kommunikointia. Jos vanhempien välinen suhde on konfliktien värittämä, tämä voi vaikeuttaa päätöksentekoa ja aiheuttaa stressiä lapselle.
2. Eriävät näkemykset kasvatuksesta
   Jos vanhemmilla on merkittävästi erilaisia näkemyksiä lapsen kasvatuksesta, yhteishuoltajuus voi johtaa jatkuviin erimielisyyksiin.
3. Päätösten jääminen tekemättä
   Joissakin tapauksissa vanhemmat eivät pysty pääsemään yhteisymärrykseen lapsen asioista, mikä voi johtaa päätösten viivästymiseen ja lapsen asioiden hoitamisen vaikeutumiseen.

Milloin yhteishuoltajuus ei ole lapsen edun mukaista?

Kaikissa tapauksissa yhteishuoltajuus ei ole paras ratkaisu. Esimerkiksi tilanteissa, joissa vanhempien välinen kommunikaatio on erityisen konfliktista tai toisella vanhemmalla on vakavia ongelmia, kuten päihderiippuvuus tai väkivaltaista käytöstä, yksinhuoltajuus voi olla lapsen edun mukaisempi ratkaisu.

Yksinhuoltajuus ei kuitenkaan tarkoita, että toinen vanhempi jää kokonaan lapsen elämän ulkopuolelle. Lapsella on edelleen oikeus tavata molempia vanhempiaan, ja tapaamisoikeuden toteutuminen voidaan turvata erillisillä sopimuksilla tai tuomioistuimen päätöksillä.

Kuinka tehdä yhteishuoltajuus toimivaksi?

1. Selkeät sopimukset
   Sopikaa tarkasti, kuka vastaa mistäkin lapsen asioista ja miten tapaamiset ja yhteydenpito järjestetään. Hyvin laadittu huolto- ja tapaamissopimus auttaa välttämään ristiriitoja.
2. Ammattiapu tarpeen mukaan
   Jos vanhempien välinen yhteistyö on vaikeaa, ulkopuolinen sovittelija tai lakimies voi auttaa löytämään toimivia ratkaisuja.
3. Pidä lapsen etu keskiössä
   Vanhempien tulisi tehdä kaikki päätökset lapsen hyvinvoinnin ehdoilla, ei omien intressiensä perusteella. Tästä lähtökohdasta myös tuomioistuin tekee kaikki päätöksensä lapsia koskevissa asioissa ja periaate on kirjattu lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
4. Rakentava yhteistyö
   Pyrkikää vältämään riitoja ja etsimään kompromisseja lapsen parhaaksi. Hyvä yhteistyö vanhempien välillä luo turvallisen kasvuympäristön lapselle.

Lopuksi

Yhteishuoltajuus on Suomessa lähtökohta lapsen asioista erotilanteessa sovittaessa. Se ei kuitenkaan ole aina lapsen edun mukaista, erityisesti silloin, kun vanhempien välinen kommunikaatio on hyvin vaikeaa tai toinen vanhemmista ei pysty vastaamaan lapsen tarpeisiin.

Riita lapsen asioista eron yhteydessä on aina raskas. Se voin aktualisoitua myös pitkän ajan kuluttua eron jälkeen. Haasteiden kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan hakea lakimiehen apua jo varhaisessa vaiheesssa, jolloin konfliktien eskaloituminenkin voidaan usein välttää.

Haluatko apua huoltajuus- tai tapaamisoikeuskysymyksissä? 15 min alkuneuvottelu kanssamme on aina maksuton!

Ota yhteyttä, niin autamme sinua selvittämään tilanteesi ja laatimaan sopimukset, jotka takaavat lapsen hyvinvoinnin! Selvitämme maksuttoman alkuneuvottelun aikana myös mahdollisuutesi saada valtion maksutonta oikeusapua asiaasi.

Voit olla yhteydessä alla olevalla lomakkeella, suoraan sähköpostilla info@sjlaw.fi tai puhelimitse 0505995310.